Katsoin viisaammaksi olla vastaamatta mitään.
— Minä tulen tänään myöhemmin kirkkoherran kanssa tohtorin luo, ja sitten sitä nähdään, mikä ääni silloin on kellossa.
— Minä odotan, vastasin minä.
Tunsin aivan kuin tukehtuvani, läksin pois sanomatta enää sanaakaan.
Tämähän oli suurinta järjettömyyttä! Isällä ei ollut mitään oikeutta pakottaa sellaista jäämään elämään, jolle se tulee suoranaiseksi helvetiksi, kun luonto kerran on valmis karsimaan pois kaiken huonon ja heikon.
Mieleeni johtui Bölschen mielipide, että tiede siinä muodossa, jossa se nyt on,'on väärällä tolalla. Pelastamalla kaikki heikot olennot elämään ja pitämällä niitä voimassa siihen asti, kunnes ne pystyvät siittämään uutta sukupolvea, turmeltuu rotu kokonaisuudessaan. Kun luonto yksinään saa toimia, pitää se kyllä rodun puhtaana.
Tulin myöskin ajatelleeksi tuota ainaista sentimentaalista maailmankatsomusta, joka hoivaa ja koettaa parantaa kärsiviä, mutta ei tee mitään estääkseen kärsiviä tulemasta maailmaan.
Ja nyt olin joutunut taistelemaan kahta tuollaista miestä vastaan, joissa elämän itsekkäisyys ilmeni suurimmassa muodossa. Kumpikin heistä vaati itselleen kaikki elämän oikeudet, mutta he eivät olleet valmiita millään tavoin tuntemaan velvollisuuksiaan.
Tuntuu niin naurettavalta, kun ajattelee, että ihmiset väittävät olevansa sielullisia olentoja, ja kuitenkin niin pienessä määrässä heidän sielunsa pystyy toimimaan sellaisessa tapauksessa, jossa kokonaisen sukupolven tulevaisuus on kysymyksessä.
Tuo pappikin, miksi sekaantui hän tähän asiaan, jossa hänellä oli niin perin toinen käsityskanta kuin lääkärillä maailmasta ja sen kehityksestä?