Mikä suloinen tunne kuitenkin onkaan tuo, kun ihminen taistelee luontoa vastaan silloin, kun se pyrkii hävittämään. Kuinka ihanampaa olisikaan ollut, jos olisin tietänyt, että tulos oli todellakin jotain kunnollista.
Lapsi jäi eloon. Mitään tulehdusta ei tullut.
Oli kulunut noin vuosi tästä, kun minut taas kutsuttiin samaan perheeseen.
Lapsi oli kuollut.
Isä oli humalaisena pitänyt häntä sylissään ja siitä pudottanut heikon lapsensa maahan. Hän sai aivotärähdyksen ja kuoli.
Mitähän tuo metsäkauppias olisikaan sanonut, jos häntä tästä olisi vaadittu edesvastuuseen? Hän olisi tietysti pitänyt sitä julkeana vääryytenä, vaikka hän suorastaan oli riistänyt lapseltaan huolimattomuutensa kautta hengen.
Hautajaiset olivat hyvin komeat. Kirkkoherran kerrotaan pitäneen ruumispuheen, jota kuullessaan kaikki olivat itkeneet, niin liikuttava se oli ollut.
TYTTÖ-ÄITI
Vahtimestari oli sytyttänyt sähkölamput palamaan siinä pienessä huoneessa, jota lääninsairaalassa käytettiin ruumiinavauksia varten.
Pöydällä makasi vaatteen alla pienoinen ruumis.