— Sitä ei tarvita, sanoi Bartold, sillä asessori kuuluu vaimonsa seurassa olevan tulossa tänne.
— Vai on Sigridkin tulossa, lausui Katarina; onpa hauskaa saada sanoa muutama sana hänellekin. Minä en ole koskaan, Barbara, sinun äidistäsi oikein pitänyt, sillä hän on ollut tavattoman ylpeä heiskale. Saahan minun mielestäni nainen mennä vaikka kuinka monta kertaa tahansa naimisiin, ja olen minäkin sen jo kolme kertaa tehnyt, mutta mennessään toisesta naimisesta toiseen on naisen elettävä siivosti eikä saa pitää mitään silmäpeliä ja suukopua kaikenlaisten herrojen kanssa, niinkuin hän siihen aikaan teki Didrik Königin seurassa. Ihan minä pihisin kiukusta, kun tuo mies siihen aikaan väitti, että hänellä muka oli vanhempia oikeuksia naiseen. No, en minä tahdo lasten kuullen jatkaa, Sigrid on komea nainen ja verihän hänelläkin on. Odottakaamme siis vain, kunnes asessori saapuu tänne. Ja koska minä kuitenkin olen varma siitä, että voitto minun puolelleni kallistuu, niin tahdon hänelle hankkia pienen nöyryytyksen siitä hyvästä, ettei hän takavuosina tahtonut minun kanssani siskonmuiskua maistaa. Minäpä panen täällä toimeen sellaiset pidot, että koko kaupunki on niissä saapuvilla. Ja kun asessori saapuu tänne, niin otetaan asiat selvittelyn alaiseksi, ja silloinhan saadaan nähdä, mitä ääntä herra pillillään soittaa.
Ja niinkuin viisas talon emäntä ainakin, ei Katarina sen enempää aikaansa tuhlannut, vaan poistui jo kaukaa huutaen piikojaan, ja monen oven läpi kaikui hänen karkea äänensä määräyksiään jakaessaan.
Tätä kuullessaan Bartold tyytyväisenä hymyili ja vilkutti nuorille silmää.
— Katsokaahan, näin minä vaimoani komentelen, sanoi hän. Hänet saa taipumaan melkein mihin tahansa, kun vain hänelle uskottelee, että hän on tämän yhteiskunnan pylväs, se tolppa, jonka päälle kaikki on rakennettu. Mutta annahan olla, jos häntä vastaan rupeaa haraamaan, kyllä silloin syntyy sellainen melske ja meteli, että hiukset pöllyävät ja kylmä karmii pitkin selkäpiitä.
Nuoret hengähtivät helpotuksesta. Asiathan näyttivät olevan hyvällä tolalla. Jonkun ajan kuluttua Katarina saapui huoneeseen täydessä touhussa ja sanoi:
— Järjestäkää itse olonne täällä niinkuin parhaaksi katsotte ja mukavinta ruumiille on. Minulla ei nyt ole aikaa olla teidän seurassanne. Täytyyhän tässä muillekin ihmisille mennä ilmoittamaan mitä tulossa on. Että se asessori tänne tulee ja että minä saan häntä hiukan nutistaa, on kuitenkin elämäni suuri ilo! Varmasti minä jouluksi lahjoitan tuomiokirkkoon uuden komean kynttiläkruunun. Kävin äsken Schmidtin navetassa ja näin, että Beatalla on kolme tavattoman hyvää juottovasikkaa. Ne hän on minulle velvollinen luovuttamaan, sillä minä annoin Hannun päivinä viime vuonna hänelle kymmenen haukea.
Hän kiisi huoneesta pois ja pian hän oli poikennut viiteen kuuteen arvokkaimpaan perheeseen ja niissä kiireimmän kautta ilmoittanut tämän suuren uutisen ja sen tapahtuman, joka oli odotettavissa.
Jo samana iltana oli kautta kaupungin levinnyt tieto siitä, kuinka
Jokkim Frese Turussa käydessään oli valinnut Barbaran morsiamekseen
ja tuonut hänet isäpuolen vastustuksista huolimatta mukanaan
Viipuriin.
Tämä oli jotain aivan odottamatonta, jotain aivan uutta.