SUSANNA. Kyllä minä sitä kevytmielisyyttänikin sitten myöhemmin ajattelin.
ANTTI. Kuinka voit sinä vanha ihminen…
SUSANNA. Minä en ole mikään vanha, vasta neljäkymmentä täyttänyt.
ANTTI. Kuusiviidettä Sinä olet täyttänyt, totta kai minä oman tyttäreni iän muistan.
SUSANNA. No, ne pari vuotta sinne tai tänne! Nuorihan minä vielä olen.
ANTTI. Sinulla on melkein täysi-ikäinen poika ja sitten sinä leskenä sekaannut toiseen mieheen.
SUSANNA. Piru periköön sen Juha Heikinpojan, muuta minä en sano.
ANTTI (ankarasti). Susanna!
SUSANNA. Ei kai minun elin-iäkseni pidä leskeksi jäädä? Saan kai minä mennä toistamiseen naimisiin. Olettehan tekin, isä, ollut kahdesti naimisissa.
ANTTI. Kun jumala otti minulta vaimon, niin antoi hän minulle toisen. Mutta minä menin naimisiin kirkon kautta enkä niinkuin sinä omin neuvoin.