MARIA (katselee myös virralle). Jumalan kiitos, Juha vei Reginan mennessään.
HENNA. Ei tarvinnut viedä. Ei kukaan tyttö katsele märkää miestä, jonka housut ovat revenneet. Tuolla se sinipukuinen menee sen sotamiehen matkassa.
MARIA. Eri puolille menevät. Kun tässä seisomme, niin estämme heitä yhteen iskemästä.
HENNA (nauraen leveästi). Eivät ne iske ainakaan tänään. Johan minä sanoin, että mies, jonka nainen on voittanut, on luontonsa menettänyt. Ja sen minä tiedän, että kaksi märkää miestä ei koskaan tappele keskenään. Niinkuin ei märät koiratkaan. Missä minun nyyttini on? Olipa onni, ettei se virtaan pudonnut, sillä enhän minä Juoppolaan olisi kehdannut mennä paitasillani.
(Nostaa nyyttinsä maasta.)
MARIA. Lähdetään Sikalaan!
(Lähtevät oikealle.)
Väliverho.
KOLMAS NÄYTÖS.
Heikkilän tupa. Avara, hyvin siisti tupa. Oikealla ovi eteiseen. Taustalla ja vasemmalla ikkuna. Vasemmalla suuri pöytä ja sen edessä rahi. Oikealla nurkassa avoin liesi. Oikeita oven luona käsikivet. Lieden vieressä havutukki ja kirves.