(Menee.)
MIKKO. Poika on nolo kuin uitettu kissa. Jotain hänelle on tapahtunut
LIISA. Eipä hän vähällä miesmäisyyttään menetä.
MIKKO. Rakkautta se ei ole, sillä huulet olivat kovin yhdessä. Jos rakastuu, niin hymyilee kuin järkipuoli.
SUSANNA (tulee kovalla touhulla eteisen ovesta). Päivää, päivää! (Kättelee.) Tietysti jo olette kaiken kuulleet? Minä olin ihan säikähtynyt, kun se minulle kerrottiin.
LIISA. Päivää, mitä nyt on tapahtunut, kun sinä sellaisella kiireellä tulet meille?
SUSANNA. Ettekö te ole kuullut? Semmoinen tappelu!
LIISA. Ketkä ovat tapelleet?
SUSANNA. Siltavoudin Kalle ja teidän Martti.
LIISA. Meidän Marttiko?