Täytyikö hänen tehdä tämä? Eikö ollut mitään muuta keinoa?
Mutta kun hän muisti, miten Katarina oli syöksynyt hänen eteensä ja oli saanut piiskaniskun kasvoilleen, niin hän oli tehnyt päätöksensä.
Hän tahtoi kostaa. Ja tie kostoon kulki vain tämän kautta.
XIII.
Juhana saatettiin pimeään huoneeseen.
Kun ovi oli sulkeutunut hänen jälkeensä, kuuli hän pimeässä äänen sanovan:
— Ken olet sinä yksinäinen, joka tulet rauhattoman asunnolle?
— Rauhaton sanot olevasi, silloin voit turvan suoda minulle, joka myös olen rauhaton, vastasi Juhana.
— Turvaa ei voi antaa se, joka itse on turvaton, kuului vanhuksen ääni. Sinä olet matkallasi tullut niiden miesten asunnolle, jotka ovat vailla lain suojaa ja siis ovat lakia vastaan.
— Lakia vastaan olen minäkin. Minä haudon kostoa, jota lain kautta en voi täyttää. Siksi olen lain hyljännyt ja turvannut niihin, jotka sen koston minulle voivat hankkia.