— En ennättänyt kaikissa sukulaisissani käydä, sanoi vaimo. Odota vielä kolme päivää.
Ja hän lensi pois ja palasi kolmen päivän kuluttua.
-. En vieläkään ole saanut tietoa siitä, mitä keisari tahtoo.
— Hyvä ja viisas suku sinulla on, muuta ei voi sanoa, virkkoi poika, mutta tässä asiassa heidänkin tietonsa loppuvat. Ei muu auta kuin että minä menen itse sitä sellaista merkillistä asiaa etsimään.
— En minäkään silloin tänne jää keisarin kiusattavaksi, sanoi hänen vaimonsa. Minä lennän sitten takaisin luoksesi, kun olet matkaltasi palannut.
— Sittenhän taas tavataan, jollei ennemmin, sanoi poika. Minä en mitään sure. Kyllä kaikki aina maailmassa hyvinpäin kääntyy.
Niin he erosivat ja poika läksi tietämättömiin etsimään näkymätöntä.
Siinä kulkiessaan tuli hän pienen mökin luo, joka pyöri kukon kannuksella. Sitä poika katseli ja sanoi viimein:
— Sellaista se on, kun maita matkustaa, niin saa kaikenlaista ihmeellistä nähdä. En olisi tuostakaan tiennyt, jos olisin sattunut kuolemaan, Mennäänhän sisäpuolellekin katsomaan.
Kun hän tuli tupaan, niin tuoksahti uunilta vanha akka hänen eteensä: