— Minä olen niin kauan istunut paikallani tuolla vuoren sisässä, sanoi sammakko, että minä ilman evästä en voi niin pitkälle matkalle mennä.
— Minä tuon sinulle evästä, sanoi akka ja kantoi sammakon selkään kaksi lehmää. Riittääkö tämä?
— Onhan tuossa kahdeksi ateriaksi, vastasi sammakko.
— Mene nyt sen selkään, sanoi akka pojalle.
Poika hyppäsi sammakon selkään ja nyt alettiin mennä. Sammakko loikkasi kuusi, viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi sataa, viisikymmentä virstaa kerrallaan. Kun tätä menoa oli jatkettu jonkun aikaa, niin tulivat he kauniin meren rannalle. Sinne he jäivät vuorokaudeksi lepäämään. Sammakko oli nälissään ja söi toisen lehmän. Sitten he jälleen lähtivät matkalle. Kun sammakko oli kauan loikkinut, niin tulivat he pienelle asunnolle, joka loisti korkealla kirkkaasti kuin taivaan tähti.
— Tuonne sisälle mene, sanoi sammakko, mutta kätkeydy hyvin, piiloudu kiukaan taakse ja seuraa tarkkaan kaikkea, minkä kuulet ja näet.
Ja sammakko heitti pojan sinne ylös tuvan ikkunalle.
— Oho, sanoi poika, tultiinpa hyvää kyytiä.
Hän meni, kuten sammakko oli neuvonut, kiukaan taakse piiloon. Siinä hän odotteli. Vihdoin tuli talon isäntä tupaan. Hän sanoi:
— Henki, laita syötävää ja juotavaa.