Seuraavaksi yöksi kuningas taas vuokrasi sadasta hopearahasta vaskilekkerin tyttärensä huoneeseen. Poika soitteli entistään kauniimmin. Ensiksi niin iloisesti, että kuninkaan tytär ei voinut hillitä itseään vaan alkoi tanssia, ja kun hän oli tanssinut kauan aikaa, niin oli hän niin uupunut, että hän kaatui vuoteelleen ja vaipui sikeään uneen. Silloin poika taas tuli lekkeristä ulos, ja kun kuninkaan tytär oli niin sikeässä unessa, niin kumartui hän hänen puoleensa ja alkoi häntä ihailla. Siinä unissaan kuninkaan tytär kyllä tunsi, että joku häntä suuteli, mutta hän oli niin uupunut, ettei hän jaksanut silmiään avata. Aamun koittaessa poika taas kätkeytyi lekkeriin.
Mutta kuninkaan tytär oli koko päivän mietteissään, sillä hänhän muisteli yöllä tunteneensa jonkun häntä suudelleen ja päätti hän päästä siitä selville. Illalla, kun lekkeri taas tuotiin hänen huoneeseensa, ja poika sen sisällä alkoi soittaa, niin tanssi hän kyllä mutta varovasti, jotta hän ei liiaksi väsyisi. Sitten hän heittäytyi vuoteelle ja oli uneen vaipuvinaan. Poika tuli lekkeristä ja tuli kuninkaan tyttären luo ja alkoi häntä suudella. Neito ei avannutkaan silmiään, mutta kun poika, joka jo kaksi yötä oli saanut valvoa, vihdoin vaipui uneen, niin avasi kuninkaantytär silmänsä ja näki huoneessaan kauniin nuoren miehen. Siinä hän nyt vuorostaan katseli mielihyvillään kaunista nukkuvaa poikaa. Lopulta hänkin väsyi ja vaipui uneen.
Tuli aamu ja kuningas hiipi hiljaa katsomaan, miten hänen tyttärensä nukkui. Mutta voi hänen kauhuaan, kun hän näki tyttärensä huoneessa nukkuvan nuoren miehen.
Kuningas riensi heti apua hakemaan. Kun hän oven sulki, niin paukahti se kiinni, ja molemmat nuoret heräsivät siihen. Silloin poika kiireimmän kautta karkasi ikkunaan ja hyppäsi siitä pakoon.
Kun kuningas palasi sotamiesten seurassa tyttärensä huoneeseen, niin oli poika jo kaukana.
Kuningas oli niin suuttunut, että hän oikein pihisi ja kipenöitsi, Hän komensi heti kaikki sotilaansa ajamaan poikaa takaa ja tuomaan hänet tuomittavaksi.
Poika pakeni ensin sepän luo ja peri häneltä ne kolmesataa hopearahaa, jotka hän oli saanut lekkerin vuokraamisesta, ja läksi sitten pakoon. Mutta kuninkaan lähettämät sotamiehet saivat hänet lopulta kiinni ja toivat hänet kuninkaan eteen.
Kuningas oli niin kiukkuinen, ettei hän tietänyt kummalla jalalla olisi seisonut.
— Vai sinä sillä tavoin hankit itsellesi pääsön minun tyttäreni makuuhuoneeseen, huusi hän. Tunnenpa sinut jo ennestään, sillä olen sinulle lainannut rahojakin kuukausi sitten ja jollet heti niitä maksa takaisin, niin annan sinun roikkua köyden jatkona.
— Sinne saatte panna kenen muun tahdotte, sillä tässä ovat rahat, sanoi poika ja antoi kuninkaalle ne kolmesataa hopearahaa, jotka kuningas oli sepälle antanut.