Hän kutsui kaikki kolme ylintä neuvonantajaansa luokseen. Nämä kehoittivat kuninkaanpoikaa vaatimaan mökin pojalta sellaisia tekoja, joita hän ei mitenkään voisi suorittaa, ja jollei suorittaisi, niin hänet mestattaisiin.
Tämä oli kuninkaanpojan mielestä oivallinen tuuma. Hän kutsutti pojan luokseen ja sanoi:
— Sinun pitää rakentaa minun linnani vieressä olevan kosken yli sellainen silta, joka on kultaa ja kaidepuut hopeaa. Ja se on valmistettava yhdessä yössä.
Allapäin tuli poika vaimonsa luo. Tämä heti kyseli:
— Mikä sinut on noin murheelliseksi tehnyt?
— Kuninkaanpoika kun vaatii minua yhdessä yössä rakentamaan kosken yli sellaisen sillan, joka on kultaa ja kaidepuut hopeaa.
— Eikö muuta? Siihen kyllä keino keksitään.
— Vaimo, elä sinä puhu sellaisia järjettömyyksiä. Mistä minä kaiken sen kullan ja hopean kokoon haalisin?
— Ei sitä kultaa ja hopeaa sinulta vaaditakaan, kyllä minä ne sinulle toimitan.
— Se on hyvä asia tässä maailmassa, ettei suu suurista sanoista halkea. Parasta olisi kun lörpöttelemisen sijasta panisit saunan lämpiämään, jotta ehtisin edes kylpeä ennenkuin minut teloitettavaksi viedään.