Mies otti tavarat selkäänsä ja läksi kulkemaan. Lopulta hän saapui kuninkaan kartanoon ja tarjoutui sinne kuskiksi. Hän pääsi palvelukseen ja kun hän oli iloinen ja kaikin puolin ahkera sekä siivokäytöksinen mies, joutui hän kuninkaan suureen suosioon.
Huomattuaan tämän, kävivät toiset palvelijat kateellisiksi ja sanoivat:
— Tämä mies on ollut täällä vasta lyhyen ajan ja noin häntä suositaan. Me olemme täällä kymmeniä vuosia palvelleet, eikä meitä siten suosita.
Ja he pitivät keskenään neuvottelua, millä tavoin he voisivat kaiken suosion kääntää pois miehestä. He menivät ja kertoivat kuninkaalle, että mies oli kerskannut yhdessä kuukaudessa saavansa kuninkaan kaikki hevoset niin lihaviksi, että ne iloissaan tanssivat.
Tämän kuultuaan kutsui kuningas kuskinsa luokseen ja sanoi:
— Sinä olet luvannut yhdessä kuukaudessa tehdä minun hevoseni niin lihaviksi, että ne iloissaan tanssivat. Onko se totta?
— En ole siitä sellaisesta ennen kuullut kuin nyt, sanoi mies. Mitä lie toisten laittamia valeita.
Mutta kuningas sanoi siihen:
— Jollet saa niitä kaikkia hevosia tanssimaan, niin pääsi annan leikata poikki.
Mies meni tallin seinän viereen, itki siinä surujaan ja toivoi, että paholainen olisi häntä neuvomassa. Samassa se jo olikin hänen vieressään ja kysyi, mitä hän itki.