Kuultuaan tämän, sanoi Pietari Paavalille:
— Mene sinä, Paavali, nuoremmaksesi ja nosta akka tänne rattaille.
Paavali teki sen ja nosti akan rattaille. Siinä he sitten yhdessä ajaa nytkyttivät kylään. Siinä kylän laidassa oli sepällä paja. Sinne miehet menivät ja sanoivat:
— Annahan, seppä, meidän hiukan käyttää pajaasi ja työkalujasi, meillä olisi tässä pientä hommaa.
— Kyllähän minä annan, sanoi seppä.
He kuljettivat sitten akan pajaan ja Pietari sanoi Paavalille:
— Pistähän tuo akka ahjoon ja ala painaa palkeita.
Paavali pisti akan ahjoon ja alkoi painella palkeita. Kun hän hikipäissään oli jonkun aikaa palkeita painellut, otti Pietari akan sieltä ahjosta ja pani alasimelle. Siinä hän sitten vasaralla akkaa naputteli vähäsen aikaa ja akasta tuli yhdeksän kertaa koreampi kuin ennen oli ollut. Ja kaiken hyvän lisäksi se oli vielä saanut näkönsäkin. Siinä akka sitten niiaili ja kiitteli kauan aikaa Pietaria ja meni iloissaan tiehensä.
Pietari ja Paavali nousivat taas sen vanhan kaakin rattaille alkaen ajaa nytkytellä tietä pitkin. Tuskin he olivat kappaleen matkaa pajan luota päässeet, kun lähti kenkä hevosen jalasta ja heidän oli pakko palata pajaan takaisin. Siellä he pyysivät pajaa ja työkaluja lainaksi. Antoihan seppä mielellään sellaisille sepille, joiden hän oli nähnyt takovan vanhan akan nuoreksi. Pietari otti naulan, pisti sen ahjoon kuumenemaan ja siitä hän takoa kalkutteli neljä hevosen kenkää ja vielä niihin tarvittavat naulatkin kaupanpäällisiksi. Saatuaan ne valmiiksi sanoi hän Paavalille:
— Menehän, Paavali, ja tuo hevosen jalka tänne.