— Ehtiihän tuon käydä hakemassa, vastasi Matti.
Yhdessä he sitten palasivat pajaan ja Matti otti kukkaron ja heitti sen olalleen. Siinä he sitten astelivat tietä pitkin, paholainen edellä ja Matti jälestä.
Tiellä kysyi Matti:
— Oletko sinä sitä kuullut, mitä minä olen kuullut, että sinä voit itsesi tehdä vaikka kuinka pieneksi. Oudolta se kuulostaa, kun sinä nyt olet noin iso.
— Mitä tietämistä sinulla siinä on? sanoi paholainen. Elä siinä suotta viekastele.
— Enhän minä viekastele, minä vain tahtoisin tietää, onko se totta?
— Ei sinun tarvitse kaikkia tietää!
— Ei kaikkia, vastasi Matti, mutta tämän minä tahtoisin. Voitko tulla pieneksi vai etkö? Hauskahan tuo olisi kuulla ja vielä hauskempi nähdä.
— Ei tuollaisen miehen kaikkea tarvitse nähdä.
— Voitko mennä niin pieneksi, että mahdut tähän minun kukkarooni. Sanotaan sinun mahtuvan avaimenkin reijästä. Kun vain tahdot, niin osaat pienetä.