Piiat ottivat sormuksen ja veivät sen papin tyttärelle.
Mutta noustuaan kaivosta kuuli loihtija, miksi poika oli muuttunut ja alkoi anoa papin tyttäreltä sormusta. Silloin sormus alkoi haastaa:
— Heitä minut kynnystä vasten niin, että minä menen moneksi muruksi, mutta yksi muru pane jalkasi alle.
Papin tyttö teki niin ja heitti sormuksen kynnystä vasten niin että se särkyi tuhanneksi kappaleeksi. Yhden kappaleen hän piilotti jalkansa alle.
Silloin muuttui loihtija mustaksi kukoksi ja alkoi nokkia palasia suuhunsa. Mutta kun papin neiti nosti jalkaansa, muuttui se yksi sormuksen palanen kanahaukaksi ja söi kukon suuhunsa. Ja niin loihtija menetti henkensä.
Sitten palasi poika äitinsä luo ja lähetti kaikille herroille ja papeille sanan, että nyt on loihtija kuollut ja nyt he saavat poikansa takaisin.
Ilo oli suuri, ja herrat ja papit keräsivät keskuudessaan suuren summan antaen sen pojalle palkinnoksi siitä, että hän oli heidän poikansa pelastanut.
Ja poika eli onnellisena äitinsä kanssa kuolemaansa asti.
TÄMMÖINEN.
Mies keitti pihkaa ja teki harjoja ja elätti henkeänsä sillä. Hän asui yksinäisessä mökissä metsän laidassa.