Eräs kauppias jo kaatui pyörtyneenä maahan verenvuodosta uupuneena.
— Tuolla jo yksi keikahti kumoon! Rupeanko sitomaan vai en?
— Sido herran nimessä, huusi Arvid, muuten minulla on tässä tarpeettomia murhia omallatunnollani!
— Ja maksu? Kuinka sen laita on?
— Saamasi pitää.
— Ettekä anna minulle sen jälkeen enää selkään?
— En, en, kun vain teet työsi!
— No, kas niin! Nythän te jo puhutte aivan kuin järkevä ihminen ainakin. Minä tässä siis rupean paikkaamaan teidän pahoja töitänne.
Ja tuo monivirkainen mies, jonka tähden tuvassa oli sellaista mellakkaa pidetty ja miehiä haavoitettu, alkoi sidellä tottuneella tavalla kauppiaita.
* * * * *