— Ketjut menevät poikki.
— Ne ovat lujaa tekoa, eivät ne mene.
— Ne menivät. Minä istuin pöydälle.
— Mitä hemmettiä te sinne istuitte, ei kai se sitä varten ole!
— Minä koetin, kestävätkö ne. Toinen ketju katkesi ja toinen läksi irti toisesta päästä. Minä putosin lattialle.
— Se oli oikein teille.
— Te saatte laittaa siihen lujemmat kannattimet.
— Eivät kaikki kuitenkaan käytä pöytää istuinpaikkana.
— Vaikka ei, mutta sen täytyy olla kestävä, sillä yksi puutteellisuus pilaa sen täyden arvon. Tehkää samanlaiset raudat kuin on sohvien päissä, jotka voidaan laskea alas.
— Jotka menevät sitten johonkin lokeroon ja siellä repivät tavarat.