— Aja autolla, niin on asia pikemmin toimitettu. Minä odotan tuolla mäellä, kunnes palaat. Odotan vanhalla paikalla.
He menivät auton luo. Alma nousi siihen, ja kone läksi eteenpäin.
Kalle jäi tielle tuon pojan seuraan.
— Ottakaa minut sinne omaan tehtaaseenne, sanoi poika. — Teillä kuuluu olevan sellainen.
— Osaatko sinä mitään?
— En, mutta minä osaan oppia vaikka mitä.
— Mikä sinun nimesi on?
— Mantan Esko.
— Tule kolmen vuoden päästä, niin pääset. Hän erkani pojasta ja asteli hiljaa mäelle.
Kuinka leppoiselta tuntuikaan ilta ja kuinka armaalta olo mäellä, johon niin monta muistoa liittyi.