Auto ajoi tehtaan pihaan, jonka portin yövahti avasi.
— Kone saa jäädä tänne. Minä tulen iltapäivällä suorittamaan sen maksun, sanoi hän ajajalle.
Mies kohotti lakkiaan ja poistui.
Kalle meni konttorihuoneistoon, heitti sen vuoteen päältä, jolla hän oli kiireellisenä aikana nukkunut, siihen laskemansa rautaesineet nurkkaan, heittäytyi vaatteissaan pitkälleen.
— No, nyt ainakin minä lepään omassa konepajassani!
Pari minuuttia myöhemmin hän nukkui molemmat kätensä toisen posken alla.
NELJÄSTOISTA LUKU.
Jo aamulla kello yhdeksän oli Kalle lesken ovikelloa soittamassa.
Tapansa mukaan tuli leski itse avaamaan.
— Mitä te täällä teette? lausui hän äreällä äänellä.
Kalle katsoi häneen kirkkain silmin ja hymy huulillaan. Leski yskäisi, katsoi häneen pitkään, yskäisi uudelleen ja sanoi jo paljoa lempeämmällä äänellä: