Pöytä oli katettu. Iloisesti puhellen he söivät.
— Mutta koneen täytyy olla valmiina viikon päästä, sanoi leski.
— Se on mahdotonta, vastasi Kalle. — Mutta kahden viikon päästä se on valmis. Minä panen miehet ylitöihin ja valvon itse kaiken.
— Tästä päivästä siis kahden viikon päästä se on suolla ja käy.
— On suolla ja käy!
Kun kaikki asiat olivat valmiit, niin leskeen tuli tuollainen vaihdos, joka ainoastaan naisissa on mahdollinen. Hän alkoi olla kovin imelä ja valmistautuessaan pankkiin menemään hän vakuutti, että hänen oli muutettava pukua. Kallea tämä harmitti, mutta hän koetti peittää kaiken hymyilyn taakse.
Vihdoinkin he olivat kadulla, leski hienona ja siten entistään hirveämmän näköisenä. Ensin hän meni pankista ottamaan pois tuon sadantuhannen markan velkakirjan. Hän ei selittänyt mitään johtokunnassa, hän vain tahtoi paperinsa takaisin. Sitten he molemmat menivät toiseen pankkiin nostamaan kaksisataatuhatta markkaa lesken talletustililtä.
— Onko se kuuden kuukauden irtisanomisella vai heti? kysyi virkailija.
— Minä tarvitsen heti.
— Silloin menee korkotappio.