Lähtiessään Kalle puristi hyvin lämpimästi insinöörin kättä, ja nyt hän jo osasi kiittääkin.
— Nyt se ilo siis on loppunut! ajatteli hän kadulle tultuaan. — Mutta jatkettava tätä on. Ja nyt minun on hankittava rahaa jostain lisää. Ja ellen saa nyt, niin ehkä hyvinkin insinööri luottaa ja odottaa siksi, kunnes rahaa tulee.
Työpaikassa tuli väen vähennys. Nuorimmat sanottiin irti työstä, näiden joukossa Kalle. Kaksi viikkoa oli hänellä siis mahdollisuutta ansaita, mutta sitten oli hankittava jostain muualta jälleen paikka. Hän alkoi tiedustella Kytölältä. Tämä vastasi:
— Jos teillä on mahdollisuus päästä ansioon maalle, niin menkää sinne. Kaupungissa ei ole nyt paikkoja. Te olette kyllä hyvä työmies, aivan erinomainen, ja olen varma siitä, että täältä saatte kiittävät paperit, mutta te olette naimaton.
— Hyvä jumala, pitääkö miehellä olla vielä muijakin, ennenkuin työtä saa? huudahti Kalle huvitettuna.
— Jos työväkeä vähennetään jossain paikassa, niin otetaan aina varteen, onko mies perheellinen vai ei.
— Se on kyllä oikein, sillä paremmin yksi vatsa nälän kestää kuin kaksi tai ehkä kolme ja neljäkin. Mutta en minä sentään akkaa mene hakemaan saadakseni työtä, vaan sellaisen minä otan silloin, kun minulla on varmasti työtä.
Eniten suretti Kallea se, että kuultuaan erostaan hän ei voinut ajatellakaan mennä insinöörin luo. Hän ei kehdannut selittää tälle, ettei hänellä ollut työtä ja että siis voisi mennä aikojakin, ennenkuin hän suorittaa opetusmaksun. Kun se ilta tuli, jolloin hänen olisi pitänyt saapua, niin hän kirjoitti kirjeen, jossa pyysi anteeksi, ettei voinut tulla. Syytä poissaoloonsa hän ei maininnut. Hänestä tuntui, kuin hän sen tekemällä olisi tavallaan tahtonut kerjätä. Ja sitä hän ei voisi tehdä, ei koskaan.
Tuli päivä, jolloin hänen oli jätettävä työpaikkansa. Erinomaisen todistuksen hän sai ja kiitti siitä. Oudolta tuntui ajatella, että ei saisi palata enää noiden jo rakkaiksi tulleiden koneitten seuraan. Siellä olevia ihmisiä ei hän suuresti kaivannut, Kytölää korkeintaan, mutta koneita!
Ja nyt alkoi kulku paikasta toiseen. Nyt hänellä oli hyvä todistus näytettävänä, mutta siitä ei ollut apua. Todistus vaikutti sen, että hänelle edes selitettiin, miksi ei voitu ottaa työhön, eikä heti ensi lauseen jälkeen ajettu ulos.