— Mitä se häneen kuuluu? sanoi isäntä. — Poikamme ei ole käynytkään kotonaan.
— Hän oli ollut Uotilassa kirkonkylässä katsomassa Ainoa, selitti poliisi. — Nimismies on kuulustellut Ainoa, ja tämä on kertonut, että Erkillä oli pistolinsa mukanaan ja sanoi tuntevansa sen kyllä, koska hän itse aikoinaan oli siihen puukonkärjellä tehnyt Erkin nimikirjaimet.
— Sen hän on valehdellut, sanoi Heikkilän isäntä. — Minä tiedän, että Erkin oma pistoli oli täällä kotona. Se oli pöydälläni vielä perjantaina aivan varmasti. Ja sen jälkeen ei Erkki ole ollut kotona eikä kukaan ole asetta hänelle käynyt hakemassakaan.
Kalle astui poliisin luo ja kysyi:
— Tiedetäänkö, millä tavalla Erkki oli tullut Helsingistä tänne?
— Kyllä se tiedetään, vastasi poliisi. — Hän oli sotaväestä saanut lomaa ja eräältä helsinkiläiseltä tuttavaltaan lainannut auton sekä tullut sitten tänne Ainoa tapaamaan. Erkki oli tullut siinä kello viiden aikaan ja lähtenyt pois jo yhdeksän tienoissa. Ainakin Aino muistaa hänen siihen aikaan menneen.
Tallissa vallitsi täydellinen hiljaisuus. Kukaan ei sanonut mitään. Kaikki katsoivat isäntään ja emäntään, jotka kalpeina seisoivat paikallaan ja sitten poistuivat.
Eräät lähinnä ovea olevat henkilöt siirtyivät pihalle, ja pian olivat toisetkin poistuneet. Jäljelle jäivät vain Kalle ja poliisi.
— Tämä on ihan kiusallinen asia, sanoi Kalle. — Minä olen varma siitä, että Erkillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
— Niin minäkin ajattelen, sanoi poliisi, — mutta nimismies oli toista mieltä. Ja murheelliselta tämä asia näyttää, sen minäkin sanon näin poliisin silmillä katsottuna. Erkki tulee tänne salaa. Miksi hän tulee salaa? Hän ei käy kotonaan ollenkaan. Jos hän on käynyt, niin on sen tehnyt sellaiseen aikaan, kun vanhempansa eivät ole huomanneet. Minä tarkoitan, että hänen täytyi saada tuo pistoli. Ja nyt alkaa nimismies panna painoa suutari Bergin todistukselle. Hänhän väitti kuulleensa auton äänen. Erkki lähtee morsiamensa luota juuri niihin aikoihin kuin murha tapahtuu. Ja kun ajattelee, että Erkki olisi tämän tehnyt, niin ymmärtää, että Anttikin ottaa syyn niskoilleen. Onhan hän tässä talossa saanut kasvaa ja on nyt tahtonut osoittaa kiitollisuuttaan talonväelle. Asia on niin selvä, että harmittaa. Kirsti on ehdottomasti oikeassa, kun hän sanoo, että Antti tuli tallista vasta sen jälkeen, kun laukaus oli ammuttu. Hän meni maantielle, näki Erkin, auttoi hänet pakoon ja otti pistolin aikoen kätkeä sen ja sillä tavalla salata jäljet.