Poliisi oli verkalleen sanonut tämän kaiken, aivan kuin hapuillen ajatuksissaan.
— Mutta nuo kadonneet rahat, missä ne ovat? kysyi Kalle.
— Niin, missä ne ovat? sanoi poliisi. — Tietysti ne voivat löytyä, ja voihan olla mahdollista, että Antti on ne korjannut. Käräjillä hän tietysti puhuu niistäkin. Kyllä laamanni osaa kysellä syylliseltä. Ei hän ole ensimmäistä kertaa rikoksia tutkimassa. Erkin suhteen näyttää asia hyvin vakavalta. Meidän nimismies kuuluu siihen uuteen rikostutkijaluokkaan. Hänhän aina teroittaa meille, että on ensin ajateltava asia valmiiksi ja sitten etsittävä todistuksia yksityiskohtiin, jotta ei mennä väärään suuntaan todistajien kuvittelujen perustuksella. Kyllä minä sen ymmärrän, että todistajat eivät tarkalleen voi muistaa asioita, sillä kuka muistaa, mitä tapahtuu, kun rikoksen sattuessa kaikki käy niin kovin nopeasti ja me tavallisesti olemme säikähtyneitä. Tiedän itsekin, että saan olla varovainen, voidakseni kertoa asiat juuri niin kuin ne olen nähnyt. Ja monta kertaa olen saanut sanoa, etten muista tarkalleen. Nimismies on siitä kyllä vihainen, sillä hän muistaa mielellään aina kaikki tarkkaan ja hän selittää, että poliisimiehen on aina ja kaikkialla painettava yksityiskohdat mieleensä.
— Jos Erkki voi todistaa, että hän murhan sattuessa oli muualla, sanoi
Kalle, — niin se kai auttaa häntä?
— Millä ihminen todistaa, missä hän on autolla ajaessaan pimeänä syysiltana? Sehän on ihan mahdotonta. Aino väittää hänen lähteneen kello puoli kymmenen ajoissa. Murha tapahtuu juuri siihen aikaan. Erkki voi todistaa, milloin hän tuli autollaan Helsinkiin aamuyöstä. Mutta autolla voi ajaa erilaisella nopeudella, ja kuka tiellä muistaa, kuka ajaa meidän ohitsemme, ja yön aikaan on vähän ajajia.
— Me emme tiedä vielä, millä tavalla Erkki sai pistolinsa, sanoi Kalle.
— Emme kylläkään, mutta se voidaan saada selville ja hän kai itse sen kertoo. Jos isänsä väite on oikea, että pistoli oli kolme päivää sitten vielä täällä, niin asia tulee Erkille yhä pahemmaksi.
— Onhan vielä jäljellä se seikka, että rikostutkimuslaitos voi määrätä sormenpään jäljet lyhdyssä ja pistolissa, sanoi Kalle.
— Niin, sekin asia on jo selvä, sanoi poliisi. Minä en saisi kai siitä oikeastaan puhua, mutta teen sen kumminkin. Nimismies lähetti minut tänä aamuna Helsinkiin viemään nuo esineet tutkittaviksi. Sitä ennen otettiin tietysti Antin sormenpäänjäljet talteen. Minä toin todistuksen sieltä. Siinä sanotaan, että lyhdyssä on ainoastaan Antin sormen pään jälkiä ja että ne ovat veren tahraamia. Se on selvää, kun hänellä kerran lyhty oli ja hän sitä yksinään käytti.
— Ja mitä sanottiin pistolista?