— En minä ole käsittänyt sitä rakkaudeksi, sanoi hän hiljaa. — Minä olen aina pitänyt hänestä, kun olen häneen tottunut.
— Mutta et ole kosikaan ajatellut mennä hänen kanssaan naimisiin?
— En, sillä tiesinhän minä jo heti, että isä ja äiti eivät sitä sallisi.
— Uskotko, että Antti rakasti sinua?
— Kuinka minä sen tietäisin. Mutta kun hänelle tarjottiin hyvä paikka tukkitöissä viime talvena, niin hän sanoi minulle, että hän tahtoi mieluummin olla meillä ja minun seurassani. En minä sitä silloin käsittänyt, että se olisi rakkautta. Mutta nyt minä olen ajatellut, että minäkin tahtoisin aina olla sen lähellä, jota rakastan.
— Puhuiko hän koskaan avioliitostasi Matin kanssa?
— Ei hän koskaan siitä puhunut.
— Etkö sinä edes hänen kanssaan aloittanut keskustelua?
— Kyllä minä sen pari kertaa tein, mutta hän ei sanonut mitään, vaan hänellä oli molemmilla kerroilla kiire töihin.
Vanha emäntä katsoi pitkään Annaan.