Schaefer nousi, käveli huoneessaan ja katseli tuon tuostakin Gabrieliin. Ensiksi hän ajatteli huutaa renkinsä sisään heittämään hänet pihalle, mutta sitten häntä alkoi miellyttää Gabrielin reipas menettely, ja hän päätti ainakin keskustella pojan kanssa.
— Onko sinulla millä vaimosi elätät? kysyi hän.
— Kyllä sekin vielä tulee. Kyllä kakku kierii tekevän tielle.
— Miksi sinä aiot?
— Papiksi.
— Minun on vaikeata ajatella sinua evankeliumia saarnaamassa. Luulin sinun lakia tutkivan, kun jo aina rangaistusta harjoitat.
— Kyllä se kirkkokin kovaa kouraa tarvitsee. Jollei muualla, niin
Lapissa ainakin, jossa vielä pakanuus vallitsee.
— No, kun ensin olet valmis pappi, niin tule sitten tänne, niin keskustellaan asiasta.
— Keskustellaan nyt jo, kun kerran yksissä ollaan, sanoi Gabriel.
— Näyttää siltä, kun sinä aikoisit tämän asian yksinäsi päättääkin.