Matthias oli vaiti.
— Nainenko?
— Äh! Ei sitä sentään naisen tähden hirteen mennä!
Hieno hymy värähteli Stodiuksen huulilla, niin hullunkuriselta kuului
Matthiaksen väite.
— Mikä se siis oli?
— Tunnettehan te ne asiat, koska teitä niistä on syytettykin, ja voin siis kertoa. Minä sain Forstadiukselta Paletzin Kabbala nimisen kirjan.
— Vai niin, siis salatut tieteet sinut ovat rauhattomaksi tehneet? sanoi Stodius hymyillen.
— Te hymyilette! Kuinka te voitte hymyillä niin kamalille asioille? Ensin minä en uskonut koko juttua, mutta sitten minä huomasin, että ihminen voi toden teolla tehdä liiton paholaisen kanssa ja että hän —
— Jatka!
— Niin, minä viikko sitten lupasin itseni paholaiselle, minä tein kaikki määrätyt valat. Ja hän kuuli minua.