— Se luottamustoimi on osakseni tullut.
— Tiedätkö myös, että tuo Mervimin asia on hyvin arkaluontoinen, jopa sangen vaarallinenkin?
— Luulen sen tarjoavan paljon vaikeuksia.
— Se tarjoaa ylen paljon vaikeuksia. Sillä shaahi on itse langettanut Mervimin tuomion ja karkoittanut hänet maanpakoon. En ole unhoittanut tuon onnettoman kurdilaispäällikön asiaa, mutta minun on tähän asti ollut mahdotonta uudelleen kajota siihen tai ottaa sitä esille, sillä ylen vahva ja suuri on Jusufin puolue ja tavattoman suuria mullistuksia asian vireillesaattaminen matkaansaisi.
— Luuletko Mervimia viattomaksi ja syyttömästi tuomituksi?
— Hyvin paljon on syitä tähän luuloon, vaikka viimeinen varmuus puuttuu.
— Silloin on velvollisuuteni viipymättä lähteä hänen asiaansa tiedustelemaan.
— Asia on tutkittava; siitä ei ole epäilystä. Toinen kysymys on, tokko juuri nykyhetki on siihen sovelias.
— Mutta Mervim on jo ilmaissut asiansa kertojattarelle. Sitä ei nyt enää voi jättää ajamatta, mikäli olen kuullut. Eikä vaaraa liene kertojattarella, koska asiata ensin tiedustellaan.
— Jo pelkkä tiedustelu on nostava mielet kuohuksiin ja fidaavien lukuisat salaiset laumat toimimaan. Pelkään, että nykyinen nuori kertojatar on joutuva ainakin yhtä ankaroiden hyökkäysten alaiseksi, kuin hänen onneton edeltäjättärensä.