Auran tarkka silmä oli huomannut, että Hannes Borgin kasvot olivat kärsivät ja kuumeiset, ja hän virkkoi:
— Kovin sairaaltapa tohtori näyttää. Tohtorin pitäisi joutua tästä pakkasesta lämpimään vuoteeseen.
— Välistä sielun sairaus on ankarampi ruumiin kipua. Silloin ei auta vuode eikä uni.
Aura vaikeni hetken. Sitten hän koetti lohduttaa murheellista isäntäänsä:
— Se on totta se. Minähän olen vaan yksinkertainen kansanmies, enkä kykene lieventämään sellaisen miehen surua kuin tohtorin. Mutta olen omassa halvassa elämässäni tullut huomaamaan, että suru on kestettävä. Sitten vasta sydän rauhoittuu tai puutuu ja tuska hellittää raadellun ihmisrinnan.
— Samuli on oikeassa. Ja alussa suru on haikein kestää. Kun siihen tottuu, sitä on helpompi kantaa.
Hänen uskollisen palvelijansa osanotto teki hänelle hyvää.
Saavuttuaan sisälle ja riisuttuaan päällystakkinsa, Hannes Borg tunsi itsensä niin heikoksi, että hänen viipymättä täytyi paneutua vuoteeseen. Hänellä oli kova kuume, ja hän pyysi Henrikalta usein kylmää vettä juodakseen. Aamuyöstä hän alkoi hourailla. Hänellä oli näky, joka sai hänet levottomasti kääntymään vuoteessaan. Hän oli vielä seisovinaan jäällä. Mutta se oli paljoa avarampi, se ulottui silmänkantamattomiin. Tähdet säteilivät entistään kirkkaammin. Hänen eteensä tälle jäälakeudelle ilmestyi paljasjalkainen nainen, joka oli pukeutunut ohueeseen jalokivillä siroitettuun harsohameeseen. Hänen sirot jäsenensä ja solakka vartalonsa kuulsivat sen läpi. Hänellä oli kullanhohteinen tukka ja ruiskukansiniset silmät. Kiihoittava soitto alkoi kaikua etäällä. Se läheni vihurin mukana. Siinä lauloivat tuhannet viulut vienosti, siinä pauhasi välistä ukkosen jylinä. Ja nainen alkoi tanssia kiehtovin liikkein. Lunta pyrytteli hänen ympärillään, mutta hänen ihania paljaita jalkojaan ei palellut. Hän lähestyi tanssijatarta ja aikoi poimia yhden jalokiven hänen hameensa helmasta, mutta kun hän tarttui siihen, se poltti hänen käteensä syvän haavan.
Hannes Borg päästi voihkinan ja heräsi.
Henrika, joka valvoi viereisessä huoneessa, meni herättämään renkipojan ja käski hänen lähteä kirkonkylään lääkäriä hakemaan.