Hannes Borg huomautti:
— Samallainen inho on meilläkin näitä kiduttajia ja murhaajia kohtaan. Mutta punaisissakin on harhaan vietyjä, sydämettömän kiihoituksen myrkyttämiä. Ja näitä katsomme velvollisuudeksemme parantaa ja auttaa.
XVII
Eräänä aamuna saapui Koivukoskelle odottamaton vieras: kauppias Herhilä. Hän tuli ilmoittamaan Elisabet rouvalle, että kirkko kapinan hävityksestä oli kärsinyt siksi paljon, että se oli perinpohjin korjattava ja sisältä maalattava. Uuden alttaritaulun paljastajaiset saattoivat sen vuoksi tapahtua vasta joulun jälkeen, kevätpuolella. Tästä oli Herhilä tahtonut tulla kertomaan, jotta taiteilijatar ei turhaan pitäisi kiirettä.
Hän lisäsi:
— Ehkäpä se tulee vielä parempi, kun ei tarvitse maalata niin joutuin. Mutta kyllä rahat maksetaan heti kun taulu on valmis, että ei se meille mitään merkitse; ne rahat on jo siihen tarkoitukseen varattu.
Elisabet huomautti, ettei hän ollut riippuvainen palkkion kiireellisestä suorittamisesta ja että hän kevääseen mennessä valmistaisi tilatun maalauksen.
Herhilä sanoi, että hänellä vielä oli asiaa tohtori Borgille, teki kiireisesti lähtöä ja riensi Hannes Borgin rakennukseen.
Neiti Vanaja oli parhaillaan tohtori Borgin luona tunnillaan. Astuttuaan saliin ja tervehdittyään tohtori Borgia Herhilä alkoi kiihkeästi selittää tulonsa aihetta.
— Kun oli asiaa sille taiteilijattarelle, päätin samalla käväistä tohtorin puheilla ja kysyä, mitä tohtori ajattelee siitä loukkauksesta?