Kun Hannes Borg mieli täynnä tyydytystä poistui Elisabetin rakennuksesta, ajoi kapteeni Eversenin auto pihaan. Siinä istui ainoastaan kuljettaja, joka kysyi neiti Vanajaa. Hänellä oli paperiin kääritty iso kirjapinkka ja kirje, jotka hän pyysi jättämään neiti Vanajalle.
Hannes Borg lupasi toimittaa ne perille. Tuo kirje tuntui polttavan hänen kättänsä, ja hän olisi uhrannut paljon saadakseen tietää, mitä se sisälsi.
Aino Vanaja sanoi vastaanottaessaan tämän lähetyksen välinpitämättömänä:
— Ne ovat kapteeni Eversenin lupaamat tanssikirjat. Enpä niitä nyt tarvitse, enkä edes ehdi katsella.
Hannes Borg poistui, ajatellen: Vieläkö Eversen ennen heidän lähtöään ehtii virittää ansojaan.
Tuota matkaa täytyi jouduttaa.
* * * * *
Vaikutusvaltaisten saksalaisten välityksellä, joihin Hannes Borg vapaussodan lopulla oli tutustunut, hän sai nopeasti hankituksi Aino Vanajalle ja Elisabetille ulkomaanpassit. Ja kun Aino Vanajan onnistunut muotokuva oli valmis ja molemmat naiset olivat suorittaneet matkavalmistuksensa, he pääsivät lähtemään. Hannes Borg saattoi heidät Helsinkiin. Ja syyskuun alussa he Turun ja Tukholman kautta matkustivat Saksaan.
Mieli kaihoavana, mutta samalla tyytyväisenä Hannes Borg palasi asemalta heitä saattamasta ja matkusti vielä samana iltana takaisin Koivukoskelle.