Suuresti kärsimättömänä jään odottamaan tietoja matkanne onnistumisesta ja siitä, miten olonne järjestyvät Münchenissä perille tultuanne. Toivon siis, ettei odotukseni ole liian pitkä.
Kunnioittavin terveisin: Hannes Borg.'
Matkansa varrelta olivat Elisabet ja Aino Vanaja lähettäneet postikortteja. Viimeiset olivat päivätyt Berlinissä. Sitten seurasi parin päivän pysähdys. Ilokseen sai Hannes Borg niiden kuluttua Elisabetilta seuraavan sähkösanoman: "Glückliche Ankunft München Pension Weiler". — He olivat siis saavuttaneet matkansa päämäärän ja päässeet asumaan Weilerin täysihoitolaan. Se oli suuresti rauhoittavaa. Mutta nyt seurasi kirjeiden odottaminen, olihan sodanaikainen postinkulku hidas, ja odotus saattoi paisua viikkokausien pituiseksi. Mutta jo kymmenen päivää sähkösanoman saapumisen jälkeen Hannes Borg ihmetellen sai Elisabetilta ja Aino Vanajalta kirjeen.
Hän sulkeutui huoneeseensa niitä lukemaan.
Elisabet kirjoitti:
'Matkamme on käynyt kaikin puolin onnellisesti, ja olemme perillä tässä miellyttävässä taidekaupungissa. Hilpeät ja rehdit baierilaiset eivät sodan vaikutuksesta ole sanottavasti menettäneet hyvää tuultaan. Asumme siis Weilerin täysihoitolassa. Weilerin puolisot ovat todella herttaisia ja kohtelevat meitä melkein kuin omia lapsiaan. He lähettävät Sinulle sulimmat terveisensä.
Paljoa en vielä ole ehtinyt täällä kokea, sillä tahdoin viipymättä kirjoittaa. Sattui näet niin hyvin, että nuori maalari Teuvo Kaisla lähti täältä Berliniin ja lupasi toimittaa kirjeemme kuriiria myöten Suomeen.
Tunnen kuitenkin jo nyt, että olen päässyt virkeään taiteelliseen ilmakehään. Huomenna aion lähteä nuorten maalaajien klubiin. Älä silti pelkää, että eksyn futuristisiin ja ekspressionistisiin hullutuksiin. Mutta väritykseen nähden toivon heiltä oppivani jotain uutta.
Jotta elämämme täällä tulisi halvemmaksi, asumme Aino Vanajan kanssa samassa huoneessa. Minä saan sitäpaitsi käyttää pientä lasikattoista ullakkokamaria maalaushuoneenani. Samaan aikaan saapuvassa kirjeessään Aino Vanaja epäilemättä kertoo käynnistään herra Vincenzo Olivan luona.
Toivon, että et pahasti ikävysty yksinäsi Koivukoskella. Olen usein siellä ajatuksissani luonasi. Totta puhuen olen jo ehtinyt saada koti-ikävän. Kaipaan Sinun henkisesti avartavaa ja rikastuttavaa seuraasi. Nyt täällä kaukana osaan antaa sille oikean arvon.