— Vähäsen vaan, mutta tuoreita. Ei ole kunnossa vielä tämä, sanoi poika vasenta käsivarttaan kohottaen.
— Näepäs, kun pyrkii pojassa puolta vaihtamaan, arveli vanhus valoisin kasvoin, tyhjänä riippuvaan hihaansa vilkaisten. — Ei muita?
— Ei… Luvassa kyllä… toisenlaatuinen, vastasi nuorukainen punehtuen.
— Ahaa, rintaan… No, että sieltä kuitenkin tänne selvisit.
Asioillako olet, vai oikeinko vapaana?
— Asioilla vaan. Eihän sitä nyt kesken vapaaksi.
— Niin, niin.
Vanha Orri vaipui mietteisiinsä.
— Tämähän on kauhean vaarallista, Paavo, sanoi vihdoin nuori tyttö.
— Entäs jos joudut kiinni? Viime viikollakin veivät naapurikylästä
Mäkiniemen. Ilman muuta vaan. Teikäläisistä hommista epäiltynä.
— Siunatkoon, en ole kuullutkaan, hätääntyi emäntä, jonka eloisiin silmiin välähti huolestunut ilme.
Paavo vilkaisi nuhtelevasti tyttöön.