Nyt vasta oli hän siis ypö-yksin. Mutta hän ei tahtonut valittaa. Hän ymmärsi olevansa luotu työtä varten. Aherrus, mutta ei sen tulos, taistelu, mutta ei voitto, oli oleva hänen elämänsä sisältönä. Kaiho oli hänen tarmonsa salaisuus, tarmo synnytti ponnistelun, ponnistelu uuvutti ja uupumus lahjotti unen. Muu oli vierasta hänelle.
Hän nousi, väänsi lampun palamaan ja alkoi selailla kirjojaan.