"Sinä olet pottawattamie ja sinä chippewa", virkkoi Le Bourdon, kohteliaasti ojentaessaan molemmille vaskenkarvaisille kyläilijöille heidän piippunsa, jotka hän oli juuri täyttänyt omasta tupakkakukkarostaan; "luullakseni ovat heimonne jonkunlaisia serkuksia, vaikka niillä on eri nimi".
"Kansa — chippewa", vastasi vanhempi intiaani, kohottaen etusormensa tarkkaavaisuuden herättämiseksi.
"Heimo — pottawattamie", lisäsi juoksija samaan mahtipontiseen tapaan.
"Tupakka hyvä", huomautti vanhempi osottaakseen tyytyväisyyttään kestitykseen.
"Eikö talossa ole mitään juotavaa?" tiedusti Whisky-Keskus, joka ei antanut suurtakaan arvoa muulle kuin "tulijuomalle".
"Lähde on tuolla", vastasi Le Bourdon vakavasti; "lippi riippuu oksantyngässä".
Gershom nyrpisti nenäänsä, hievahtamatta paikaltaan.
"Kuuluuko mitään uutta heimojen keskuudesta?" kysyi mehiläispyytäjä, oltuaan kuitenkin soveliaan tovin vaiti, jottei hänen olisi arveltu osottavan naisellista uteliaisuutta.
Hirvenjalka tuprautteli moniaita haikupilviä ennen kuin katsoi arvonsa mukaiseksi vastata. Sitte hän siirsi piipun huuliltaan, kopisti pois tuhan, painoi kytöä hieman peukalonkynnellä, imaisi pari virittävää vetäisyä ja lausui säveästi:
"Kysy nuoremmalta veljeltä — hän juoksija — hän tietää."