Tuomari Temple nousi seisaalleen ja kertoi lyhyesti syytöksen pääkohdat. Mielipiteensä hän lausui aivan puolueettomasti eikä se voinut olla valamiehiin vaikuttamatta. He neuvottelivat muutamia minuuttia, ja sitten heidän puheenjohtajansa julisti, että syytetty oli "syytön".
— Tästä syytöksestä on teidät vapautettu, Natanael Bumppo, sanoi tuomari, eikä tästä asiasta ole enää sen enempää sanottavaa. Herra piirinasianajaja, hän lisäsi, siirtykää toiseen kanteeseen.
Herra van der School syytti toisessa syytöskirjoituksessaan vangittua siitä, että hän oli pyssy kädessä uhannut oikeuden palvelijaa.
— Luulisitteko Billy Kirbyn seisovan tuossa, puolustihe Nahkajalka, jos minä olisin pyssyäni sen oikeaan tarkoitukseen käyttänyt?
Hiram kutsuttiin uudelleen sisään vieraaksi mieheksi ja selvin sanoin hän selitti, että Nahkajalka oli tähdännyt Billyä ja uhitellut ampua hänet, jos hän uskaltautuisi tehtäväänsä suorittamaan. Syyttäjä kutsui puunhakkaajan sisään ja sanoi hänelle:
— Näistä papereista näkyy, että te oikeuden nojalla vaaditte päästä pirttiin. Annoitteko hänen pyssynsä ja hänen uhkaustensa estää itseänne siitä?
— Niistä minä nyt en välittänyt sen enempää kuin — vastasi Billy, näppiä lyöden. Ja olisinpa aika raukka, jos tässä rupeisin vanhaa Nahkajalkaa pelkäämään.
— Mutta tehän sanoitte luulleenne hänen ampuvan teidät, eikö niin?
— Kyllähän minä niin luulin ja niinpä sitä olisitte luullut tekin, Squire, jos olisitte nähnyt hänen kohaltavan tarkka-ampuista pyssyään ja tähtäävän. Tietysti minä sitten arvasin hänen vain piloillaan olevan ampumishommissa, ja sitten me sen sovimme, ja hän antoi minulle hirvennahkan ja sillä hyvä.
— Ettekö siis siitä säikähtänyt, Kirby? kysäisi syytetyn puolustaja.