"Kun poika oli joutunut kiikkiin, käännyin minä huroneja vastaan, kuten voitte ajatella. Ottelinkin parin heidän vakoilijansa kanssa, mutta se ei merkinnyt sitä eikä tätä. Kun minä siis olin ampunut ne peijakkaat, etenin enemmittä puuhitta verraten lähelle majoja. Eiköpäs silloin osunut sattuma avukseni ja johtanut minua koreasti sille paikalle, missä eräs heimon kuuluisimpia poppamiehiä parhaillaan sonnustihe johonkin väkevään kamppailuun saatanan kanssa, kuten arvelin — mutta miksipäs sanoisin sitä sattumaksi, mikä nyt osoittautuukin erikoiseksi Kaitselmuksen säädökseksi? No niin, harkittu napsahdus pääkuoreen kangisti sen valehtelevan petturin joksikin ajaksi, ja pistettyäni hänelle palasen pähkinää illalliseksi suuhun, jottei hän pitäisi pahaa melua, ja sidottuani hänet kahden nuoren puun väliin, menettelin hänen korujensa kanssa kuin omieni ja otin näytelläkseni karhua, jotta toimitus kävisi oikeata uraansa."
"Ja ihmeteltävän hyvin te osastanne suoriuduittekin; eläin itsekin olisi joutunut häpeään sellaisesta esityksestä."
"Olisinpa ollut huono oppilas", vastasi imarreltu metsästäjä, "ellen niin kauan salojen elämää tutkittuani olisi osannut jäljitellä sellaisen eläimen liikkeitä ja luontoa. Vaikka olisi ollut kysymyksessä villikissa tai täysikasvuinen pantteri, olisin tarjonnut teille niin soman näytelmän, että sitä olisi kelvannut katsella. Mutta niin kömpelön pedon elkeiden matkiminen ei ole mikään ihmeellinen teko, jos kohta siinäkin voidaan mennä liiallisuuksiin. Niinpä niin: eivät ne ymmärrä kaikki näyttelijät, että luontoa voi helpommin liioitella kuin täsmällisesti jäljitellä. Mutta kaikki työ on vielä suorittamatta; missä on neiti?"
"Minä olen tutkinut kylän kaikki majat keksimättä pienintäkään jälkeä hänen olostaan heimon keskuudessa."
"Kuulittehan, mitä laulumestari sanoi meidät jättäessään: 'Hän on lähellä ja odottaa teitä'?"
"Minun on ollut pakko uskoa hänen tarkoittaneen tätä onnetonta naista."
"Se tyhmyri oli pelästyksissään ja toimitti kehnosti ilmoituksensa; mutta niillä sanoilla oli sittenkin syvempi merkitys. Täällä on seiniä yllin kyllin vaikka tekisi asuntoja koko kylälle. Karhuhan on luonnostaan kiipeilijä; niinpä tahdonkin hieman kurkistaa niiden yli. Näiden kallioiden koloissa voi hyvinkin olla hunaja-astioita kätkössä, ja minä olen eläin, jota kaikki makea miellyttää."
Metsästäjä vilkaisi taakseen, naurahti omalle päähänpistolleen ja kiipesi samassa väliseinää ylös, jäljitellen esittämänsä eläimen kömpelöitä liikkeitä; mutta heti kun hän oli päässyt harjalle, viittasi hän olemaan hiljaa ja liukui alas kiiruimman kaupalla.
"Hän on tuolla", kuiskasi hän, "ja tämän oven kautta pääsette hänen luokseen. Teki niin mieleni puhua muutamia lohdutuksen sanoja sille masentuneelle tyttöraukalle; mutta tällaisen hirviön näkeminen olisi pelästyttänyt hänet järjiltään. Vaikka mitä siihen seikkaan tulee, ette tekään, majuri, ole vallan viehättävä tuossa maalauksessanne."
Duncan, joka oli jo innoissaan syöksähtänyt eteenpäin, peräytyi heti kuullessaan nämä lamauttavat sanat.