13.
KOLMAS KOSKI
Toverien katseet siirtyivät Rodin osoittamaan suuntaan. Ja samassa Rod kuuli takanaan Vabin revolverin hiljaa naksahtavan ja Mukokin varmistimen tuiman helähdyksen.
Ajopuuröykkiön takaa nousi ohut savukierre!
— Keitä tahansa he ovatkin, he ovat varmasti nähneet tai kuulleet meidän tulomme! sanoi Vabi heidän seisottuaan tovin sanattomina.
— Elleivät sitten ole poistuneet leiristään ennen meidän tuloamme,
Rod huomautti kuiskaten.
— Pitää silmät auki! Mukoki varoitti, kun he hiljaa hiipivät savua kohti. Juupeli tietä, mitä siellä ole.
Mukoki ennätti ensimmäisenä puukasan päälle, ja sieltä avautuva näky sai hänet ponnekkaasti murahtelemaan. Savu kohosi hiiltyneestä hakopuusta, joka oli puolittain tuhkan ja hiekan peitossa. Jo ensi silmäyksellä heille selvisi mistä oli kysymys. Tuli oli pantu talteen. Nuotion rakentajat olivat poistuneet, mutta aikoivat ilmeisesti palata takaisin. Paljaiden jalkojen jälkiä näkyi kaikkialla nuotion ympärillä, ja sen vieressä oli kasa puhtaaksi kaluttuja luita.
Mukoki otti niitä yhden toisensa perään käteensä ja tarkasteli niitä läheltä. Kun Vabi ja Rod vielä seisoivat kuin kivettyneinä ympärilleen katsellen ja mahdollista hyökkäystä peläten, oli vanha eränkävijä jo tehnyt omat johtopäätöksensä ja hän kutsui tovereitaan uudelleen katsomaan jalanjälkiä.
— Sama jälki! hän huudahti. Sama mies teke kaikki jälki!