Hyvin harvoin voi nähdä muutakin. Näin skorpionin kerran vetävän kultastaan toisesta jalasta ja hännästä. Mutta tämä ei tahtonut olla missään tekemisissä koiraan pihtien kanssa, sentähden se heitti tuon tolvanan päistikkaa tiepuoleen ja lähti itse käpälämäkeen. Asia on siis selvä. Tässä on kysymyksessä naisen ryöstö ja väkivaltainen anastus, samoin kuin muinoin Romuluksen miehet sieppasivat sabinittaria.
Skorpionin perhe-elämä.
Kirjoista saatu tieto on huononpuoleinen apuneuvo elämän problemeja ratkaistaessa. Tosiasioiden alituinen tutkiminen on parempi kuin suuri kirjasto. Useasti on hyvin hyvä olla ilman tietoja, sillä henki säilyttää silloin tutkimisvapautensa eikä eksy umpikujiin lukemisen harhaan viemänä. Siitä minulla on taas uusi kokemus.
Eräästä anatomisesta teoksesta, joka muutoin on mestarin kädestä lähtenyt, sain tietää, että kenttäskorpioni saa poikia syyskuussa. Voi, kuinka hyvä olisi ollut, jollen olisi kirjaa avannut, sillä skorpionin lisäytyminen tapahtuu paljon aikaisemmin, ainakin minun ilmanalassani. Jollen sattumalta olisi huomannut asian oikeaa laitaa, vaan olisin odottanut syyskuuta, olisin antanut sopivan hetken luisua käsistäni ja kadottanut kokonaisen vuoden havaintoaikaani, ehkä jättänyt koko asian sikseen.
Niinpä niin, tietämättömyydelläkin on etunsa, kaukana valtateistä löytää aina jotain uutta. Eräs meidän suuria mestareitamme opetti sen minulle kerran itse aavistamatta antamaansa neuvoa. Aivan odottamatta soitti eräänä päivänä ovikelloani Louis Pasteur, sama, josta jonkun aikaa sen jälkeen tuli niin suuri kuuluisuus. Hänen nimensä oli minulle tuttu. Olin lukenut hänen kauniin teoksensa viinihapon jakautumisesta ja olin seurannut hyvin jännittyneenä hänen tutkimuksiaan likoeläinten synnystä.
Joka aikakaudella on oma tieteellinen tunnussanansa, meillä on nyt kehitysoppi, silloin oli alkusynty (generatio spontanea). Erinomaisen tarkoilla ja yksinkertaisilla kokeillaan Pasteur kumosi sen järjettömän mielipiteen, että mädäntymisessä tapahtuvat kemialliset muutokset voisivat synnyttää elämää.
Minä poikkesin tähän niin loistavasti ja voitokkaasti selvitettyyn kiistakysymykseen ottaakseni kuulun vieraani parhaani mukaan vastaan. Hän tuli luokseni etupäässä erinäisiä tietoja saadakseen. Tästä suuresta kunniasta on minun kiittäminen työskentelyäni fysikan ja kemian aloilla. Voi, miten vähäistä ja mitätöntä on työskentelyni ollut!
Pasteurin matkan tarkoituksena Avignonin seuduille oli silkkimatojen tutkiminen. Silkkiviljelyksiä oli muutamina vuosina hävittänyt jokin tuntematon tauti. Toukat alkoivat mädätä ilman huomattavaa syytä ja kovettuivat sitten liitumaisiksi kimpaleiksi. Kauhukseen näkivät talonpojat niin tärkeän tulolähteensä kuivuvan. Suurista puuhista ja kustannuksista huolimatta oli toukkajoukot heitettävä tunkiolle.
Keskusteltuamme hiukan tästä raivoavasta rutosta, Pasteur sanoi muitta mutkitta:
"Tahtoisin kernaasti nähdä silkkimadon koteloita, tunnen ne vain nimeltään, mutta en ole koskaan niitä nähnyt. Voisitteko ehkä hankkia joitakuita?"