— En, rouva kreivinna, minulla ei ole ollut sitä kunniaa.
— Sittenpä olette olleet koti- tai tanssinopettajana jossakin linnassa?
— En sitäkään. Mutta minulla on ollut omassa kodissani sekä koti- että tanssinopettaja.
Kreivinna Manzanil oikasihe.
— Kuinka, linnassako? Te? Sepä oli merkillistä. Kertokaa vähän siitä meille!
Silloin kuului narskauksia kaalinpäistä, joita irtipäässeet lehmät söivät Lazaren takana.
— Anteeksi, sanoi entinen munkki ja meni ajamaan lehmiä pois.
Ja kreivinna palasi linnaan päästäen raikuvan naurun.
VII.
Seuraavana päivänä anoi hän päästä leikkaamaan jollekin kaukaiselle pellolle, ja seuraavana päivänä hakkasi hän puita sakeassa metsässä, jossa viipyi aivan iltamyöhään.