Mutta Judy, eräs kauhea asia — muistatko kun hän viime vuonna kävi hermosairaalassa ja viipyi kymmenen päivää, ja minä pidin siitä niin typerää meteliä? Oi rakas ystävä, mitä mahdottomuuksia minä voin tehdä! Hän oli silloin vaimonsa hautajaisissa! Tämä kuoli siinä sairaalassa. Mrs. McGurk tiesi kaikki sillä kertaa ja olisi voinut lisätä sen uutisiinsa, mutta sitä hän ei tehnyt.

Hän kertoi minulle kaikki vaimostaan, hyvin kauniisti. Mies parka on vuosikausia elänyt kauhean paineen alla, ja minä kuvittelen että vaimon kuolema oli siunattu huojennus. Hän tunnustaa tietäneensä jo kihlausaikana että hänen ei olisi pitänyt mennä tuon naisen kanssa naimisiin, hän tunsi hänen hermojensa epävakaisuuden, mutta luuli lääkärinä voivansa voittaa sen, ja nainen oli kaunis! Hän jätti praktiikkansa kaupungissa ja asettui maalle vaimonsa tähden. Ja sitten pikku tyttären syntymän jälkeen tämä meni aivan säpäleiksi, ja tohtorin täytyi "panna hänet pois", käyttääkseni Mrs. McGurkin sanoja. Lapsi on nyt kuusivuotias, kaunis, herttainen pikku olento katsella, mutta tohtorin puheista päättäen aivan abnormi. Hänellä on opinkäynyt hoitajatar aina luonansa. Ajattele vain koko tuota murhenäytelmää, mikä sumentaa hyvän, kärsivällisen tohtoriparkamme elämää, sillä hän on kärsivällinen, vaikka onkin kärsimättömin mies mikä koskaan on elänyt!

Kiitä Jervisiä kirjeestä. Hän on kultainen mies, ja olen iloinen kun näen hänen saavan palkan ansioistaan. Kuinka hauskaa meille tulee kun palaatte Shadywelliin, ja rupeamme suunnittelemaan uutta John Grieriä! Minusta tuntuu että olen käyttänyt tämän viime vuoden oppimiseen ja olen nyt juuri valmis alkamaan. Me teemme tästä hauskimman orpokodin mitä koskaan on elänyt. Olen niin mielettömän onnellinen siitä ajatuksesta että lähden aamulla huoneestani hypinkengässä ja menen erilaisiin töihini sisäisesti laulaen.

John Grier Home lähettää siunauksensa kahdelle parhaalle ystävälle mitä sillä ikinä on ollut!

Addio!
SALLIE.

JOHN GRIER HOME,
lauantaina puoli seitsemän aamulla.

Rakkakin Viholliseni!

"Kohta pian jotakin hauskaa tapahtuu!"

Etkö hämmästynyt kun heräsit tänä aamuna ja muistit totuuden! Minä hämmästyin! En voinut kahteen minuuttiin käsittää mikä teki minut niin onnelliseksi.

Päivä ei ole vielä valjennut, mutta minä olen täysin hereillä ja kiihtynyt ja kirjoitan sinulle. Lähetän tämän lippusen ensimäisen luotettavan orvon mukana, joka tulee näkyviin, niin se ehtii aamiaistarjottimellesi ohravellin mukaan.