"Mutta luulen sinun sanoneen, että olet siinä?"
"Niin", sanoi Patty, "se on aivan pieni osa, eikä minun nimeni esiinny ohjelmassa."
"Millainen osa se sitten on?"
"Minä olen melu."
"Melu?"
"Niin, melu ulkopuolella. Lord Bromley sanoo: 'Cynthia, minä uskallan kaikkeni sinun tähtesi. Minä tahdon seurata sinua maailman ääriin.' Tällä kohtaa kuuluu melua ulkopuolelta. Minä", sanoi Patty pöyhkeästi, "olen melu. Minä istun kuutamon valaiseman parvekkeen takana kahden neliöjalan suuruisella alalla ja pudotan lampunlasin laatikkoon. Se ei kuulosta erittäin tärkeältä osalta, mutta se on kuitenkin napa, jonka ympäri koko juoni kiertää."
"Toivon, ettet saa näyttämökuumetta", naurahti Cathy.
"Koetan varoa" sanoi Patty. "Siellä tuleekin palvelija ja lord
Bromley ja Cynthia. Minun täytyy mennä laittamaan heitä kuntoon."
"Mitä sinä heistä huolit, kun et ole kerran komiteassa?"
"No kerran, henkisen heikkouden puuskassa, minä otin tunteja porsliinimaalauksessa, ja sen vuoksi minun luullaan osaavan paremmin kuin kenenkään muun. Näkemiin."