IHAKSINEN (rukoillen). Rakas Pori, olettehan kovin minuhun suuttuneet?
PORI (itsekseen). Tässä, juuri tässä hitto ne vei.
IHAKSINEN. Rahat, setelit, jotka minä poltin.
PORI (himolla). Rahaa! rahaa!
IHAKSINEN. Suokaa anteeksi rakas Pori! minä rukoilen tuhannesti. Olen useasti katunut pahaa tekoani. Mutta Pori on niin oudon näköinen; missä Pori on ollut nämät kolme viikkoa?
PORI. Tiedätkö mikä helvetti on? minä nyt sen tiedän, minä; siellä on rahaa, näets (sopottaen) paljon rahaa, mutta kun niitä tahtoo ottaa, niin ne polttavat sormia.
IHAKSINEN. Pori! Pori! elkää siitä nyt huoliko! malttakaa mieltänne! Pori ei tiedä mitä he siellä tekevät, he tahtovat kiristää hengen pois omalta lapseltanne. Tulkaa, Pori, joutukaam'! ehk'ei vielä ole myöhäistä.
PORI (ryöpsähtää ylös). Hist! puhu hiljaa! etkö näe tuota mustaa haamua tuolla? — — — se on varas, hän tavoittaa rahojani; etkö näe? Ha, ha, ha! hän poltti itsensä! — — — olipa vaan tulta ja tuhkaa.
IHAKSINEN (pelästyneenä). Onko Pori kipeä? — — — te oikein minua säikäytätte.
PORI. Tiedätkö kuinka paljon rahaa minulla on? (pistää käden taskuunsa). Pelkkiä tukaattia, vaan puhdasta kultaa, (malttaa yht'äkkiä). Ha! ehkä sinäkin tulet niitä minulta ottamaan? elä tule tänne! mene pois, sanon minä!