Juutas Käkriäinen arveli:
"Ei siitä vielä ole selvillä … kuka se oikein… Ei ole oikein rehlehtieruun jälkiä. Mutta sellainen aihe siinä vain on, että paremminkin keskikokoisen miehen sen pitäisi olla… Ja vanhemmanpuoleisen … parrat leukojen alla. Ja rintaa vähän ahdistaa…"
"Onko hänellä yskä?" kysyi Svea.
"No … eikö liene tuolle tulossa keuhkokuume. Mutta kyllä se paranisi…"
"Hm … kukahan se sellainen. En tuota nyt satu muistamaan. Mutta eikös sitä mitenkään… Sitä … oikein nimeä?" houkutteli kauppaneuvos edelleen.
Käkriäinen ei vastannut itse kysymykseen, mutta jatkoi, lyöden kämmenensä syrjällä hiljaa pöytään:
"Niin se on se aihe… Ottakaapa hänet varteen tai ette, mutta sen saatte vielä nähdä perästä, jos ilmi otatte, että sellainen se on mies: leukojen alla parrat … ja yskiä sen pitäisi…"
Kun sitten Käkriäisen mieleen johtui, että komesrootti voisi saada kuulla Ripatilta, mistä hän oli päässyt näihin epäilyksiinsä mökinmies Puukkoa kohtaan, jonka leukapartaa ja hengenahdistusta hän oli kuvannut, niin varautui hän torjumaan senkin paljastuksen, jatkaen:
"On se tämäkin aihe nähty … parisen viikkoa … kotona. Unessa Rosina näki … että sellainen ikäänkuin parrakas ja körisevä mies. Mutta mistäs minä hänen nimeään tiedän…"
Muuta ei Käkriäisestä tätä lehmien tapaturmaa koskevaa lähtenyt.