"Ha … hampaisiin?" kysyy apteekkari.
"Niin, jos kolottaa … niin sitä … koloon."
"Jaha. Koloon? Kolottaa?" aprikoi apteekkari.
"Ja jos päätä kolottaa. Sitä vastenhan se lienee…" alkaa jälleen
Rosina.
"Ahaa, jahaa. Kolottaa … kolotii. Sitä vartenhan se! Jaha. Se … to … tosiaan tepsi?"
Rosina huudahtaa:
"Niin sekö! Tai … tiedättehän sen. Kun otti siellä yhtä mökin lasta rokollakin…"
"Se auttoi?"
"Se on totinen tosi! Sellainen…"
"Ha … haisiko se hiukan pahalta?" kysyy apteekkari.