Silloin: mitä kummaa, vuode, jossa Mimmi makasi, oli porossa ja noessa!
Sitäkös nyt naiset ihmettelivät.
Mimmi haukkui siitä Sakrista, joka ajatteli:
Tuon Byskatan vuoteenkos minä töhrinkin, enkä Nelman?
Rampa irvisteli keltaisilla hampaillaan … eikä tunnustanut mitään.
Nelma aavisteli jotain … vaikkei ymmärtänyt. Siivosi hiilet ja noet lavalta pois. Mimmi heittäytyi levolle ja alkoi kuorsata, seljällään ja suu auki.
Nelma valvoi vielä Sakriksen vieressä ja mietti. Sakris oli nukkuvinaan. Silloin tällöin näytti hän raottavan sinertäviä luomiaan. Lopulta hän ne avasikin … ja sanoi huokaisten verkalleen:
— Työtä … pitäisi tehdä! Niin, hohhoi … täytyy jatkata se työ siellä gulashi Suomenvaaran luona, ja sitten: täytyy ruveta säästämään rahaa! Ja ostaa tomtti.
XXV
Mimmi Byskata viipyi kauan Kukkelmanien vieraana.