Mutta hirveä päänsärky vaivasi Mikkoa juuri sinä päivänä, jolloin Sakris tuli.
Sakris huudahti gulashin kamarin ovella suu ystävällisessä, naurussa:
— Terve, Mikko, terve!
Täti oli jo kertonut, miksi Kukkelmania ei näkynyt täällä. Mikon ei tarvinnut kysellä.
Koiratarha näytti kovin keskentekoiselta.
Mikko tuli ulos … ja komenteli vihaisesti taakseen, kamariin jääviä pentuja. Hän huusi:
— Hiljaa, Molla. Älä ulvo, peijakas, kuin rasvaamaton ovi. Hiljaa, Ray!
Hiljaa, Joonas! Suu kiinni, Piru!
Sakris istui portailla. Mikko istahti sinne myöskin … ja piteli otsaansa. Heiluvei-koira makasi Mikon vieressä, nojaten kuonoaan isäntänsä jalkaan.
Sisällä koiranpennut vikisivät, uikuttivat ja ulvoivat kuin riivatut.
Kukkelman alkoi puhua, että koirakartanon rakentaminen oli myöhästynyt … jonkin verran.