"Vaimo-parka!" virkkoi Valpuri. "Miksi noin minua hyväilet? olemmehan melkein oudot toisillemme".
"Sinä et ole minulle outo, joskin minä sinulle. Äidin sydän tuntee lapsensa".
Valpuri katsahti oveen päin, josta Hannu tuli sisään.
"Usko minua lapseni", virkkoi Elsa. "Minä olen äitisi".
Valpuri pudisti surullisesti päätään.
"Tuossa nyt lienee se houraava leski, josta olen kuullut puhuttavan", sanoi Hannu ivaavalla äänellä. "Tulevainen anoppini!"
"Sinun anopiksesi en tahdo tulla, Pilveisten Hannu", virkkoi Elsa.
"Se on kyllä selvintä", sanoi Hannu. "Minä pelkään että me tappelisimme ainaki kerran vuorokaudessa eli 365 kertaa vuodessa".
"Älä mielipuolta viihdi ärsyttää", sanoi Valpuri hiljaa Hannulle.
Elsa kuuli tuon sanan: mielipuoli. "En ole mikään mielipuoli. Oi taivaan tekijä, miksi minua hulluksi sanotaan!" hän huudahti ja katsoi tuskallisesti Valpuriin.