(Utriainen viheltää. Peltosen väki tunkee sivulta, eväskontit seljässä ja niitty-aseet ojennettuna edessänsä, näkymölle. Ölviläiset hyökkäävät ylös, sieppaavat aseitaan, minkä kerkiävät. Taistelu. Kohta pakenevat Ölviläiset, taistellen, takaperin näkymöltä.)
Kolmas kohtaus.
(Vastatulleet purkavat eväskonttinsa ja istuvat mättäille syömään.)
MUUAN KESÄMIES. Eiköön tämä rynnäkkö ollut vähä väkinäinen?
UTRIAINEN. Vaan oikeanomainen se oli. Eli eikö, miehet, oikeus ole puolellamme?
MIEHET (pureskellen). Noh! Meillä kaiketi se on.
UTRIAINEN (itsekseen). "Kenen vettä soudan, sen virttä laulan."
RENKI. Mikään tora isännän ja lukkarin välillä on syntynyt, koska tämä niitty nyt Ölviseltä viedään?
UTRIAINEN (kärtyisesti). Tolvana! Ei tätä toran tähden viedä, vaan sentähden, että niitty, kuulen ma, vanhoissa kartoissa on Peltosen.
TOINEN RENKI. Vaan luopuuko Ölvinen näin käräjäin käymättä?