Hän otti kaksi silahkaa ja pisti yhden jauhopuurovadin kumpaanki päähän puuroon päälleen seisomaan. "Tuota emme syö", hän julisti juhlallisesti.
Junnu kuunteli pelvonsekaisella kunnioituksella toveriansa, joka jo oli kaksi vuotta koulua käynyt.
Kun Junnu aamulla heräsi, aikoi hän herättää kumppaniansa, vaan tämä potkasi Junnua noituen. Junnu siis puki ylleen, ja lähti kadulle kävelemään. Palattuaan hän tapasi pihalla emännän, joka tiuskasi: "kuka teistä eilen illalla ruuan sotki?" Junnu ei ollut tietävinäänkään, vaan kun emäntä rupesi Junnua ahdistelemaan, sanoi hän vihdoin niiden olevan pystytetyin yhteisen päätöksen mukaan.
"Sinä valhettelet", emäntä äijäsi, "tuo lemmon Kustu sen tehnyt on; mutta tulevana lukukautena ei hän enään asu tässä talossa ja tuskinpa sinäkään."
Kun Junnu tuli sisälle, sanoi Kustu: "taitaapa sinusta tulla mies. Minä kuulin puheesi ja onneton olisitki ollut, jos olisit toisin puhunut. Mutta kyllä minä tuon emännän vielä nokitan."
Kun oli koulusta tultu ja puolinen syöty, pani Kustu kruutia paperikääryyn ja kun piika toi kahvia, sytytti hän paperikääryn. Pamaus kuului ja piialta kaatuivat kupit tarjottimelle, vaan eivät toki särkyneet. Hetken kuluttua emäntä tuli sisään ja piti Kustulle koko emäsaarnan. Kustu kuunteli tuota jokseenki kylmäkiskoisesti ja kun emäntä oli sulkenut oven, hän sanoi: "torumalla ei tästä pojasta saada ihmistä."
Iltapäivällä, kun nämä toverit menivät ulos, otti Kustu emännän kissan ja paiskasi sen kivijalkaan. Kissa kiljasi ja samassa pojat pujahtivat ulos kadulle ja ensi porttiin. Tästä ei kuitenkaan kuulunut sen enempää jälestäpäin.
Niinkuin emäntä ennusti, ei kumpikaan pojista saanut asua kevätlukukautta hänen luonaan. Tietysti heki valittivat yhtä ja toista e.m. ruoan huonoutta j.n.e.
Kun vihdoin syyslukukausi päättyi ja Juusolan mummu kojunpohjalla ja savakolla tuli Junnua noutamaan, hän mielellään käänsi selkänsä kaupungille. Jo puolen virstan päässä kodistaan hän hyppäsi reestä juoksemaan, otti lakin päästänsä ja tuli siis avopäin ja palavoiden täyttä laukkaa kotiaan, jossa mamma makeisilla ja kahvilla odotti kaivattua poikaansa.
Pappilassa.