Juhana, joka huomasi että hänen isästään ei ollut hyvä nostaa kysymystä vanhan Jaakon läsnäollessa, jolla oli oma ajatuksensa asiassa, jota ajatusta ei mikään ihminen olisi voinut hänessä muuttaa tai edes lieventää, johti puheen toiselle tolalle. Kohta vanha Jaakko taas oli sama herttainen, hyväntahtoinen mies kuin tavallisesti.
Näin kului rattoisasti tämä päivä ja seuraavatki, jotka vanha Jaakko vaimoneen vietti veljensä pojan luona. Suurella kaipauksella erosivat vanhat ja nuoret, säilyttäen toisistaan muiston, suloisen ja kauniin kuin ihana kevätpäivä.
* * * * *
Rahvaan vehkeet Affleckia vastaan raukesivat tällä kertaa. Pari vuotta myöhemmin Pielisläiset rupesivat vastustamaan Affleckia. Näitä kukistaakseen ja veron maksuun pakoittaakseen oli Affleck kreivi Nierrothilta pyytänyt ja saanut 100 ratsumiestä. Kun Venäläiset tämän kuulivat, pelkäsivät he näiden ratsujen hyökkäävän Pielisistä rajan yli ja lähettivät rajaa suojelemaan 300 rakuunaa ja 160 kasakkaa. Mutta kenraalimajuri Lybecker, tuo "Ison vihan Klingspor", Nierrothin jälkeinen päällikkö, oli kutsunut nuo 100 ratsua pois. Seutu joutui täten turvattomaksi. Venäjän sotaväki tuli nyt rajan yli, yhtyi Pielisläisiin ja yhdessä nyt lähdettiin Kajaaniin, jossa oli työnä kostaa noista ryöstetyistä sarkatukoista. Maaliskuussa 1712 tapahtui paljon julmuuksia Kajaanissa, Paltamossa ja Sotkamossa. Turunkorvan talo Sotkamossa, jossa Affleck asui, rosvottiin ja poltettiin, Affleckin rouva, 7 lasta ja 7 palveliaa vietiin vankeuteen Venäjälle, josta eivät koskaan palanneet. Sanotaanpa Affleckin ei huolineen maksaa heidän pääsemisensä lunnaita.[7]
Simo Affleckin loppu oli surullinen. Hän ampui itsensä Pielisissä toukok. 9 p. 1724.[8]
Arnkijl Sarkasodan aikana menetti ei ainoastaan vähäisen omaisuutensa, kaikki kirjansa ja paljon kantamia verorahojaan, vaan sai itsekin kärsiä paljon kiristystä ja kuristusta, josta vasta pääsi puoli hengissä ja aivan alastoinna.[9]
Jessenhaus tuli Sarkasodan aikana varsin mainittavaksi. Hänen, kahden sotamiehen kanssa, lähetti nimittäin tulliverokantaja Juho Hoffrén (Jessenhausin appe) takavarikkoon ottamaan nuo 4300 kyynärää Venäjän puolelta tuotua sarkaa, joista vero jo kerran oli maksettu. Tämä teko matkaansai Sarkasodan.
Viiteselitykset.
[Footnote 1: Nimittäin sen nimisessä linnoituksessa, joka perustettiin v. 1475.]
[Footnote 2: K.A. Castrén: Kertoelmia Kajaanin läänin vaiheista IV. 1650-1750, Siv. 49.]